Hampaiden narskutusta ja sormien naksutusta

Eilen nukkumaan käydessäni kuuntelin jälleen kerran hurjan kuuloista hampaiden narskutusta neitosen huoneesta.

Huh huh...kamalaa!

Sitä on jatkunut jo ainakin vuoden päivät ja olen hammaslääkäriltäkin kysellyt keinoja välttää sitä. Keinoja vaan ei ole.

Mitä vilkkaampi ja tuohukkaampi päivä on meillä ollut niin sitä enemmän neitonen narskuttaa.

Jos on ollut rauhallinen päivä niin saattaa jopa mennä koko yö narskuttamatta.

Niinä harvoina kertoina kun tyttö nukkuu vieressäni niin en itse saa nukuttua kun ensinnäkin tyttö pyörii ja hyörii ihan super-hyper paljon ja sitten havahdun hereille joka ikinen kerta kun narskutus alkaa.

Ihan selkäpiitä karmii.

Jos neidon herättää niin narskutus loppuu ihan vain siihen hetkeen kun neito hereillä on,mutta kun nukahtaa takaisin niin sama meno jatkuu =(

Tosi ikävä tapa vaikka eihän typy sille itse minkään mahda, on vaan niiiin kurjan kuuloista ja eihän se hampaillekaan hyväksi ole.

Hammaslääkäriltä saadaan jossakin vaiheessa helpotusta kun neidillä on joku vinopurenta suussaan (en muista nyt tämän purennan ns.virallista nimeä) ja onkin tarkoitus siinä vaiheessa soittaa aikaa Papulle hammaslääkäriin kunhan ekan hampaansa tiputtaa.

Siinä vaiheessa aletaan jonkun muotin avulla korjaamaan purentaa joka sitten saattaa rauhoittaa myöskin tuota narskuttamista.

Tästä sain illalla ajatuksen ja ajattelin tiedustella teiltä muilta,että onko teillä taikka lapsillanne taikka vaikka miehellänne jotain sellaista tapaa josta soisit päästä eroon????

Meillä on ehdottomasti:

-Neitosen narskuttaminen

-Itse olen päässyt kurjasta tavastani naksutella sormiani (siis noita luita sillai painella,että ne naksuu...) mutta varpaita naksutan toisinaan edelleen...tästä haluan eroon!!

-esikoisen soisin oppivan MONISTA kehoituksista viemään omat räkärättinsä roskiin....olen kyllästynyt keräämään niitä ympäri kämppää---murrr---

-miehen "hajuhaitat" =D

-suhtautumiseni ruokaan..

-tupakointi....

Nyt en saa muita mieleeni vaikka kyllä niitä varmasti vielä enemmänkin on...

Minny

Isänpäivän kynnyksellä

Aina näin isänpäivän kynnyksellä jään miettimään omaa suhdettani isääni.

Tai oikeastaan sitä miksi sellaista ei ole.

Mistä se johtuu? Onko vika minussa?

Vanhempani ovat eronneet jo ajat sitten, en edes muista sellaista aikaa kuin isä olisi kotona asunut. Ja kun on kanssamme vielä asunut niin hänen tekemisensä ja käyttäytymisensä ei ole ollut ketään mairittelevaa jotenka jätän ne tässä mainitsematta.

Nuorempana kyläilin isäni luona naapuri kaupungissamme, silloin vielä isän äiti, rakas mummonikin oli hengissä. Mutta mitä vanhemmaksi tulin niin sitä vähemmän tuli vierailtua isäni luona. Nuorena muut "kiireet" veivät voiton eikä sukuloimisia pitänyt niin kovin tärkeänä.

Jos en itse ottanut häneen yhteyttä niin eipä sieltäkään mitään kuulunut.

Ennen pitkää sitä turtuu pitämään yhteyttä ja välejä kunnossa ihan yksinään.

Jos viimeisimmät tiedot paikkansa pitää niin edelleenkin asutaan naapuri kaupungeissa,mutta suuremmin ei ole edes kiinnostusta ottaa yhteyttäkään.

En edes muista koska ollaan viimeeksi nähty.

Niin pitkä aika siitä kuitenkin on,että isäni ei ole miestäni nähnyt -lapsista nyt puhumattakaan.

Kaksi nuorimmaista olen synnyttänyt hänen silloisessa kotikaupungissaan ja laittanut hänellekin ilmoituksen tekstiviestillä kun on lapsenlapsi ollut maailmassa.

Toisesta sain onnittelut ja toisesta en edes sitä!

Mitä tämä kertoo jos miestä ei edes omat lapsenlapset kiinnosta!!?

Noiden lisäksi minulle se ns.viimeinen niitti oli sen kun mentiin naimisiin mieheni kanssa.

Ilmoitin hänelle hyvissä ajoin,että hänen on tultava paikalle.

Halusin hänet perinteisesti luovuttamaan tyttärensä.

Hommasin jopa kyydinkin kortittomalle isälleni.

Mutta kun ei niin ei =(

Voitte varmasti kuvitella mitenkä sydämeeni sattui kuin kuitenkin kyse merkittävästä etapistani elämässäni.

Onneksi kuitenkin elämässäni on eräs sukulaismies, kummini joka on minulle varmasti loppu elämänsä ajan läheisempi kuin oma isäni on koskaan ollut tai tulee koskaan olemaan.

Tämä kummini on oikein korvaamaton aarre.

Monessa hädässä hän on minut pelastanut ja sellaista murhetta tai muutakaan ei ole jota en voisi häneltä pyytää. Apua saan häneltä aina jos vain tarvitsen.

Kiitos rakas kummini,että olet elämässäni!

Minny

Mukavaa marraskuuta!

Ihanaista marraskuuta jokaiseen kotiin!

Niin se joulu vaan lähestyy.....TYKKÄÄ :o)

Meillä miekkonen suuntasi viemään neitosta kerhoilemaan ja minä tässä yritän saada viimeiset tavarata pakattua

(eikös se pakkaaminen onnistukin hyvin koneella ollen.........................)

ja pojat katselee junior kanavalta seikkailija Doraa. Se on nykyään ihan ykkönen meillä.

Meidän perhe +appivanhemmat suunnataan tänään Helsingin kautta kohti Tukholmaa.

Mennään sellaiselle päivä Tukholmassa risteilylle.

Nice =) Pääsee syömään itsensä kipeäksi seisovasta pöydästä ja shoppaamaan maissa lompakon tyhjäksi =D

Hih...kumpikaan tokkopa toteutuu.

Mutta toivotan jokaiselle mukavaa alkanutta viikkoa ja loppuun laitan viimeinkin kuvan siitä mitä sain liberolta hyvitykseksi niistä huonoista vaipoista joista aikaisemmin bloggasin....

Minny

Yritän tässä nyt ottaa itseäni ihan kunnolla niskasta kiinni näiden bloggausteni suhteen.

Jotenkin vaan kaikkien hulinoiden ja töiden myötä on vaan ylimääräinen koneella kököttäminen jäänyt melkoisen minimiin.

Nyt jos kuitenkin saisin nämä muutamat ostokset edes julkaistua.

Kuvia koneella jonkin verran ja kirjoitettavaa olis yhtä ja toista...

Tässä nyt ensialkuun näitä shopattuja.

Eka kuvassa Papu-neitoselle mini julia malliston kukkasia, nämä hurmasi neitosen :o)

Seuraavassa kuvassa kappahl vaatteita.

Jo muistakin blogeista tutut turkoosit velourit (esikoisen kaappiin pojan kasvamista odottamaan) Punaiset velourit neidolle nyt käyttöön ja en voinut vastustaa tuota kukkatunikaa! Kerrassaan kiva yhdeistelmä noiden tumman punaisten housujen kanssa!!!

Sitten hiphei...tutta retronorsuja on kotiutunut meillekin =D

Enpä voinut sitten minäkään näitä vastustaa...sarjan pitkienhousujen metsästys jatkuu...

Näiden lisäksi meillä mm. ollaan:

-Juhlittu x 2

-Sairastettu

-Siivottu lasten kaappeja

-Vietetty illan istujaisia

-Opittu K-kirjain

-Neuvoloitu

-Itse olen saavuttanut erään ISON etapin...

Noista sitten myöhemmin enemmän............

Minny

Huhuilua Ruotsissa käyville!!

Ollaan ensi kuun alussa suuntaamassa päivä Tukholmassa risteilylle ja niin ihastunut kun olen Moonkids vaatteisiin niin ajattelin tiedustella josko joku osaisi sanoa minulle jonkun paikan jossa tätä myydään????

Olisin niiiin onnellinen tästä tiedosta :o)

Nyt ihan pikainen bloggaus vaan, odottelen vieraita kylään.

Kirjoitettavaa olisi kyllä enemmänkin,mutta nyt ei vaan ennätä...

Mukavaa viikonloppua ihan jokaiselle!!

Minny

Minä x7

Sain blogiini tälläisen tunnustuksen Shaolilta.

Kiitosta vaan :o)

Kun tämän palkinnon saa niin täytyy tehdä seuraavat 7 kohtaa:
Kiitä sitä jolta sait tunnustuksen
Kopioi kuva ja liitä blogiisi
Laita linkki keneltä sait tunnustuksen
Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä
Anna tunnustus seitsemälle
Linkitä nämä blogissasi
Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta.

1.Olen nuorempana kokenut paljon kaikkea pahaa/ikävää joka on edesauttanut sitä,että olen nyt vanhemmitenkin yhäti vaan hiljainen sivusta tarkkailia.

Kunhan tutustun niin sitten juttu kyllä kulkee =D

2.Omaan huonon suuntavaiston =)

3.Rakastan joulua <3

4.Olen ollut nyt jo 17vuotta kasvissyöjä.

Nuorempana kun aloitin ja asuin vielä kotona silloin,ei äitini ollenkaan uskonut tämän olevan pysyvää,mutta sillä tiellä olen edelleenkin.

5.Inhoan farkkuja. Olen kyllä yrittänyt näihin tutustua,mutta kohdalleni ei ole osunut sellaisia yksilöitä joissa olisi hyvä olla.

6.Olen kirjaimellisesti illan virkku ja aamun torkku!!

7.Pidän erityisen paljon salmiakista.

Haasteen laitan eteenpäin

Helmille, Tuusikselle, Mialle, Meemulle, Termiittien äidille, Ballohedi:lle ja Marikalle .

Pahoittelut jos tulee sellaisille jotka tämän jo saaneet!!

Minny

Etsintäkuuluts henkka maukan ruutuhaalariin!!!!

Tuosta haalarista olis siis kyse.

Ensin en pitänyt haalarista ollenkaan ja nyt sitten kun en enää onnistu sitä yhtikäs mistään löytämään haluaisinkin haalarin...

Oikein kiukuttaa kun ei osaa ajoissa päättää!

Meidän henkassa tätä oli enää suurinpana kokona 80cm ja meille pitäisi olla 86cm!

Nyt sitten kovasti olisin mielellään jos joku kehtaisi meille tätä henkasta katsastaa!!?!

Termiittien äiti? Tuusis? Helmi? San-na? Shaoli? Mia?

KUKAAN???

Maksan toki haalarin sekä siitä aiheutuvat postituskustannukset!

Minny