Palasin kuitenkin :)

Pitkään mietin ja harkitsin tämän blogin kohtaloa. Jotenkin ei enää nuo lastenvaatteet ihan niin lähellä sydäntä ole,mutta ihanuuksiakin on tietenkin. En jotenkin ole kokenut enää aiheelliseksi niistä postailla ja en ole ihan koko elämäämmekään täällä ole halunnut alkaa kirjoittelemaan. Kuitenkin jotain haluaisin kirjoittaa, tykkään siitä kovin. Nyt sitten on oikeastikin jotain asiaakin mitä tänne raapustella. Meillä on tässä hankittu tontti ja sinne olisi nyt sitten tarkoitus pikkuhiljalleen alkaa meille pystyttämään uutta kotia <3 Ollaan tässä harrastettu kaikenmaailman paperihommia ja puitakin laitettu nurin. Tuossa juuri ennen vappuna mökille suuntaamista kävimme kasaamassa viimeiset puut ja nyt sitten tänään tontille suuntasi kaivuri möyhimään. Nyt sitten oikeasti vaikuttaa siltä,että sinnehän on jotain tulossakin :D Minny

Huhtikuu...

Niin se vain on jo huhtikuu käsillä.
Ei kyllä ollenkaan tunnu siltä.
Lunta on enemmän kuin tarpeeksi ja yöt olleet kylmiä vielä.
Aamuisin saa lapsille laitella ihan talvikamppeet niskaan ja sitten esikoinen natisee eskarista haettaessa,että on kuuma.
Auringolla on jo ihana voima.

Odotan niin kovasti,että päästäisiin jo näistä lumista eroon.
En ole talvi-ihminen.
En ollenkaan.

Pikkuhiljalleen pitäisi alkaa suunnittelemaan kevään kukkasia pihalle ja joitain alkaa idättämään ja esikasvattamaan sisälläkin.
Siemenet on jo hankittu samoin kuin on valmiina jo odottamassa siemenet niin herneille kuin porkkanoillekin.

Meillä kun on mahdollisuus niin on muutamana kesänä jo ollut pieni viljelty tilkku takapihalla.
Herneitä, porkkanaa, salaattia, ruohosipulia, hieman perunaa..
Lapset on olleet näissä(kin) puuhissa mukana jotenka hekin odottavat,että saadaan herneet ja porkkanat jo kasvamaan :)
Saattaa olla,että ulkoillessaan taas herneenversot mystisesti katoaa..
Ihana juttuhan se on,että lapset ovat oppineet näistä tykkäämään ja myöskin syömään.

Viljellyn tilkun lisäksi takapihaamme komistaa niin vihreät karviaiset, punaiset sekä mustat viinimarjat, nams!
Marjapuskat tosin on niin pieniä vielä,että viinimarjat eivät ole antaneet edes maistiaisia vielä.
Omassa herkkujen kerkussani vihreässä karviaisessa oli marjoja viime vuonnakin jo,mutta huonoksi tuurikseni ne olivat kypsyneet reissumme aikana ja sitten kadonnet lintujen suihin.
Kyllä kiukutti.
Toivottavasti tänä vuonna olisi parempi tuuri!

Kaksi lasten omenapuuta oli myöskin takapihallamme,mutta silloin kuin asuntomme laitettiin myyntiin niin en halunnut puita jättää mahdolliselle ostajalle jotenka puut siirrettiin esikoisen puun seuraksi mökin maisemiin.
Siellä ne nyt sitten kasvaa kaikkien lasten omenapuut rinnakkain.


Nyt vaan kun saisimme kevään ja auringon luoksemme ja lumet pois.
Oi ihana kevät, saavu luoksemme!!!!



Minny

Uudet kujeet

Kuten olettekin huomanneet on blogin päivitys ollut tavallistakin nihleämpää.
Olen avannut toisen blogin toisilla aiheilla ja olenkin sitä tässä nyt päivitellyt.


Tänne ei ole ollut sen ihmeempää shoppailuista tai muistakaan kerrottavaa.
Mistään en edes tunnu löytävän sellaisia meidän näköisiä vaatteita.
Etenkin kesää varten niitä kaipailen.
Neitonen kaipaa päivitystä mekkoihin sekä tunikoihin, leggareita ja muita pöksyjä sekä hameita on riittävästi kesään.
Esikoinen tarvitsee päivitystä t-paitoihin, shortsit ja polvihousut menee kaikki samat mitä viime kesänäkin.
Pikku mies ei periaatteessa tarvitse oikeastaan juurikaan mitään kun olen säästänyt esikoisen vanhoja.

Eiköhän sitä kuitenkin tule kaikille, pikku ukollekin jotain uuttakin ostettua.
Kun vaan jostain tupsahtaisi niitä meidän näköisiä vaatteita esille..


Olen nyt minäkin harvinaisen kyllästynyt henkkarin ainaisiin samoihin printteihin ja lindex:n itseään toistaviin kuoseihin.
Tylsää kun vaan tuotteen pohjaväri vaihtuu ja kuvat pysyy samoina.
Ja ne uudet lindexin merimies jutut...ei todellakaan meille.


Jatkan etsimistä.
Edelleenkin...huoh..


Minny

Alet ei ole iskeneet

Kuten otsikkokin kertoo, en ole nyt oikein jaksanut innostua alettamaan.
Ennen joulua kävin kauppakierroksen samalla kuin vein työhakemuksen erääseen paikkaan ja samalla sitten tuli shoppailtua ihan kivasti vielä pukinkonttiin täytettä kun oli mm.henkassa aivan täydet aletukset jo menossa!
Minun tuuriani tässä oli se,että olin liikkeellä heti aamusta ja ennätin siis jotain sielä meillekin nappaamaan :)


Nyt on ollut ihan harkittua taukoa täältäkin kun siis meillähän tuo Naksutinkin täytti joulukuun alussa sen 3vuotta ja kun minulla ei ollut vakituista työpaikkaa odottamassa niin nyt on sitten asioita järjestetty ja töitä koitettu hakea.

Olen nyt kaikenkaikkiaan 6 hakemusta laittanut eteenpäin,mutta harmikseni ei ole tärpännyt.
Tuossa juuri kaksi uutta hakemusta odottaa kirjoittamistaan jotenka toivottavasti niistä olisi sitten toinen se työ joka olisi sitten minun.


On siis kenties elämän muutos meillä esissä niin lapsille kuin tietty itsellenikin.
Jäin kotiin silloin esikoista odottamaan ja siitä lähtien sitten olen kotiäidin ammattia harjoittanut.
Vaikka olenkin siis ollut 6vuotta kotona lasten kanssa olen onnellinen siitä,että minulla on ollut mahdollisuus olla heidän kanssaan ja päivääkään en kyllä vaihtaisi pois vaikka aina ei ihan helppoa ole ollutkaan.
Nyt on siis kuitenkin aika kääntää meidän kirjassamme uusi sivu ja katsoa mitä sillä sivulla onkaan meille varattuna.



Minny

Kylläpä on hankalaa päästä kirjoittelemaan =/

Meinaa kyllä ihan tasan tarkkaan mennä hermot kun kirjaudun ja kone miettii ja miettii ja miettii...ja potkaisee pois.
Ja taas teen uudestaan ja sama homma.
Voi murr!

Kauan en jaksa edes yrittää...kun ei niin ei.
Seuraavana päivänä sitten taas.
Mutta kun ei.
Antaa olla.


Tuota on ollut miun tänne kirjautuminen nyt jo jonkin aikaa.
Mutta kas kummaa!
Nyt pääsin sitten tänne ihan ekalla yrittämällä.


En osannut moiseen edes varautua =D

Niin se vain meni se joulu taas.
Me oltiin ihan kotosalla ja pukkikin vieraili.
Muutamat läheiset tulivat meille myöskin pukkia tapaamaan ja jouluruokailemaan.
Minä niin rakastan joulua, sitä tunnelmaa, kynttilöitä, rauhaa...ahaa,ihanaa!

Nyt sitten ollaan jo uuden vuoden kynnyksellä.
Meillä miekkonen on töissä ja tarkoitukseni oli keksiä lapsille jotain kivaa ja oltaisiin herkuteltu ja vaikka katseltu joku kiva leffa taikka pelattu yhdessä jotain kivaa lautapeliä tai joulupukin tuomaa mario peliä wiiltä.

Suunnitelmani muuttuivat kerta heitolla kun appivanhemmat pyysivät lapset luokseen raketteja ampumaan (Siis katselemaan kun vaari ampuu raketit)
Lapset aivan innoissaan joten eihän äiti henno kieltää.
Nyt pitäisi sitten vain tuumata oma vuoden vaihde uusiksi.
Mies työkeikalla helsingissä ja aamuyöstä vasta kotona.

Hmm...olisiko sitä kotosalla jonkun hyvän leffan seurana?
Vai lähtisikö miehen matkaan työkeikalle?
Menisikö sitä kamujen kanssa jonnekin?
Vai keksisikö sitä ihan jotain muuta?

Enpä tiedä ollenkaan mitä sitä tässä nyt näin pikaisesti keksisi.

Kuinkas teillä vuosi vaihtuu?
Onko jotain perinteistä jota teette joka uusi vuosi?


Minny


LOPPUUN VIELÄ TOIVOTAN IHAN KAIKILLE HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!!
(Jos nyt sattuu etten taas pääse bloggeriin ennen ensi vuotta...)

Unohtunut bloggaus salaisen paketista

Ihan kokonaan olen tässä kaiken jouluvalmistelujen ja töiden viime päivien aikana kirjoittaa,että toinen salaisen ystävän paketti on saapunu.
Taisi tulla jo edellisellä viikolla..

Joulujuttuja oli ystäväni pakettiin kietonut sekä kivat kynttilätkin.
Paljon kiitoksia ystävälle.
Koitan onnistua kuvatkin saapuneista paketeista tänne jossakin välissä saada.
Molemmat ovat kyllä kuvattuna,mutta kameran temppuillessa en ole onnistunut kuvia siirtämään koneelle ollenkaan.

Neitosellekin olen onnistunut sellaisen ehkä joulumekon löytämään.
Jos ei kauniimpaa vastaan enää satu tulemaan niin se otetaan sitten käyttöön,mutta kun se ei ollut sellainen pakko saada mekko niin on tullut toistakin siis katseltua.
No,meneehän noita mekkoja ;)


Minny

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Täällä on ollut kovasti ohjelmaa ja hulinaa taas.
Perheen kaksi pienintä ovat täyttäneet vuosia ja niitä on juhlittu niin kaverisynttärein kuin sukulaistenkin voimin.
Tasa vuosien kunniaksi on sitten ollut myös niin neuvolaa kuin hammaslääkäriäkin ja lisäksi esikoisen hammaslääkäri ravaamiset kun hän sai hammasraudat kitalakeen.
Pojalla on siis niin ahdas hammasrivi, että huhtikuussa pois lähteneet etuhampaat eivät mahdu tulemaan ellei ylhäältä levennetä hammasriviä.
Hänellä on nyt sitten kitalaessa raudat.

Paikalleen ne saatiin kivuttomammin mitä ajattelin.
Hieman sen hampaista otetun muotin kanssa meinasi tulla ongelmaa kun poika on kovin herkkä kurkkuinen niin oksennusrefleksi oli koko ajan läsnä.
No,onneksi paikoilleen saatiin ja eka päivä rautojen kanssa oli pojasta kivuista huolimatta hauska kun sai hammaslääkäriltä luvan nauttia jäärelöä =)


Oma elokin on sen verran muuttunut,että nyt pitäis töitä jostain löytää.
Oma kuusi vuotta kestänyt kotiäidin ura on päättynyt nyt kun pieninkin saavutti maagisen 3vuoden iän.
Kyllähän se kovastikin haikealta tuntuu,mutta onhän tässä nyt sitten uudet tuulet koittamassa elämässäni.
On onneksi tuota työtä jo nyt elämässä joten ihan tyhjän päälle en sentään tipu.




Minny