Takana k-a-m-a-l-a yö =/

Minä kuulun siihen kastiin joka ei vaan osaa mennä nukkumaan ennen puolta yötä, usein löydän itseni valvomasta yhden aikaan...
Aamulla sitten lapset heräilee viimeistään puolen kahdeksan aikaan ja aina ei tämä äiti ihan freesinä aamusta ole Itseäänhän siitä syyttää saa... ;)

Eilen kello oli jo reippaasti tämän päivän puolella kun nukkumaan ennätin.
Alku illasta olin muutamaan otteeseen kuullut pikku miehen yskivän.
Oikein sellaista kuivaa ja kaivavaa yskää ja tuntui,että Naksutin yskii kurkun halki.

Nyt se sitten voimistui =(
Yskimisestä ei vaan meinannut tulla loppua.
Tuntui ettei raasu saa henkeäkään välillä kun niin tukossa yski.
Sylissä oli hyvä olla,mutta jos laskit väsyneen pojan pois sylistä niin sama alkoi joka kerta uudestaan kun pitkälleen joutui.

Kiireesti lääkettä reppanalle ja siinä sitten paijattiin ja siliteltiin
pahaa oloa pois.
Naksu rassaukka haukotteli kovasti ja oli muutenkin älyttömän väsynyt,mutta kun nukutuksi ei saa kun yskittää.

Mietittiin jopa lääkäriin lähtemistä,mutta kun meidän kaupungissa ei ole yöpäivystystä vaan lähin löytyy etelä-karjalan keskussairaalalta jotenka ajateltiin
katsella josko lääkkeet lähtee vaikuttamaan.

Onneksi sitten lääkitseminen helpotti ja sain laitettua hänet sänkyynsä.
Kyllä se nukkumattikin sitten pääsi hänen luokse vierailemaan.

Itse vain nukuin ns.koiran unta pojan nukahtamisen jälkeen.
Oli NIIN kamalan kuuloista se pikku miehen yskiminen ja koriseminen,että kuulostelin häntä koko loppu yön.
Hän nukkuin sitten hyvin, minä en.

Nyt sitten oma päivä ei käynnisty ollenkaan...kahvia olen juonut jo vaikka kuinka ja kolmikko on jo täydessä vauhdissa.
Miten kummassa lapsilla aina riittääkin virtaa ihan heti aamusta lähtien.

Pikku miehestä ei huomaa edellisen yön tapahtumia ollenkaan,
ainoastaan satunaista yskimistä kuulee,
se ei ole mitään verrattuna viime yöhön.


Kahvikuppiaan katoaa jälleen täyttämään
Minny